10.5.2015

Herrat ja yleisö.... Mammaaaa!

... Näillä sanoin ihana 6-vuotias pikkuserkkuni viime kesänä tuppasi mökillä esittelemään kaikki tyypit kaikille, oli tuttuja tai ei. "Hyvät naiset ja herrat" onkin jo vähän kulunut kuulutus. Mutta kuka se tämä mamma on? Pikkuserkulleni mamma tarkoittaa hänen isoäitiään, mutta meidän perheessä äiti on mamma. Tai ainakin silloin kun kaikki on hyvin tai kun oikein haluaa nätisti pyytää jotain. Esimerkiksi autoa lainaan tai koiralle hoitajaa. "Äiti"-sanaa käytän kun puhun mammasta ulkopuolisille tai saatan ehkä aikuismaisiin tapoihin kuuluvasti marista jostain tai vähän käskeäkin; "Äitiiiii, nyt kyllä lähdet mun kanssa lenkille!".


Mamman kanssa ollaan tunnettu 9397 päivää. Ensitapaaminen tapahtui Porvoon aluesairaalan synnytysosastolla lähes vuorokauden urheilusuorituksen jälkeen. Myöhemmin porukat pykäs mulle vielä kaksi veljeä. Vuosien varrella mamma ja meikä ollaan kasvettu erillään yksiin. 16-vuotiaana muutin pois kotoa. Ei siksi, että jotenkin erityisen rankka teini-ikä olisi vaivannut, vaan koska opiskelut eri paikkakunnalla kutsui ja mamma luotti muhun niin että antoi mennä. Tässä kymmenen vuoden aikana on meidän kummankin osoitteet muuttuneet pariin kertaan ja elämä on vienyt, niin kuin sen kuuluukin. Sen takia onkin aika hulppeaa, että ensi syksystä alkaen ollaan naapureita!

Mamma on kova mimmi painamaan duunia ja me lapsetkin ollaan jo pienestä pitäen saatu kokea kaikennäköisiä kesäleirejä ja -duuneja mamman omassa firmassa. Muksuna kaikkien meidän lempparihomma taisi olla karkkipurkkeihin uusien etikettien liimaaminen. Nimittäin jos ne meni vinoon eikä mamman tarkka silmä päästänyt purkkia seulasta läpi, sai pitää purkin ja syödä sisällön itse. Ei taidettu olla kovin hyviä kesätyöntekijöitä...

 
Hommat on vuosien mittaan muuttuneet ja firman kesäleirit on vaihtuneet vähän erilaisiin; tässä me ollaan mamman kanssa Turussa hommissa. Kuten kuvasta näkyy, siis ihan tappavan tylsä toimistopäivä käynnissä!

Silloin kun mamma tekee töitä, se tekee töitä. Kello käy, autot liikkuu ja ihmiset liikkuu. Joku tarvitsee pöytäliinoja Tuusulassa, uusi ostoskeskus avataan Lappeenrannassa ja sitten pitäisikin jo yksi kuorma-auto olla Rovaniemellä. Huhhuh. Onneksi mamma osaa myös relaa! Mamma tahtoo yleensä lomaltaan a) aurinkoa ja b) halpaa kaljaa. Vuosien saatossa ollaan mamman kanssa lomailtu yhteensä 13 eri maassa.  

  

Toissa vuonna viettiin mamman kanssa keväällä kaksistaan pitkää viikonloppua Tartossa. Lähdettiin matkaa helluntaitorstaina ja koettiin aikamoinen luontopommi kun oltiin päästy lautalla Tallinnaan ja Jeepin kyydissä jatkettiin kohti Tartoa. Suomi oli tuolloin vasta jollain epämääräisellä esikevään asteella, kun taas lahden toisella puolella puut sekä nurtsi vihersi ja farkut hiosti. Muistan vieläkin kun saavuimme illalla Tartoon ja elohopea oli kivunnut jo +24 asteeseen. Kävimme heittämässä kamppeet hotellihuoneeseen ja suunnistimme lähimmälle terassille nälkäisinä. Istuessamme alas päälle lävähti mitä upein ukkonen. Siinä me sitten istuttiin ja ihmeteltiin sitä varjon alla. 


Muutama vuosi sitten veljeni asusteli Sveitsissä. Sitä lähdettiin porukalla moikkaamaan. Tietty piti vähän päästä mäkeen myös. Vuokra-autolla köröteltiin Zürichista Zermattin vuoristokylään. Tai siis köröteltiin niin pitkälle kuin pääsi. Zermattissa ei nimittäin ole yksityisautoilua ollenkaan, vaan siellä liikutaan pienien sähköautojen avulla. Itse kylään pääsee junalla, oma auto jätetään juna-asemalle parkkiin. 



Näyttääkö kuvassa takana oleva vuori tutulle? Sen kyllä pitäisi jokaiselle herkkusuulle kilkuttaa kelloja, kyseinen kukkula eli Matterhorn (a. 4478m) on kuvattu Toblerone-suklaan pakkaukseen.

Kesällä 2013 oltiin koko poppoo mamman luona syömässä. Ruokailun jälkeen mamma pyysi meidät omat kakaransa sivummalle. Kerettiin kaikki jo parissa sekunnissa kelaamaan mitä hirveämpiä vaihtoehtoja uutisista... Mamma näki meidän kaikkien odottavat ilmeet ja virnistäen kysyi, että huvittaisko meitä lähteä hänen kanssaan lomalle. Eikä ihan mille tahansa lomalle, vaan reppureissuun. Siinä ei montaa soraääntä kuulunut. Seuraavina viikkoina lentoja selattiin ahkeraan, mammalla oli duunien kannalta melko tiukka rako johon loman voisi istuttaa. Sitten yksi ilta Momondo näytti meille vihreää valoa ja niin me varattiin lennot Sri Lankalle. Tammikuussa seistiin seitsemän henkeä rinkat selässä Helsinki-Vantaalla. Sitä ennen mamma haettiin duunikeikalta keskustasta. Tammikuu kului letkeästi Intian valtameren rannoilla.


  

 
Kesäisin mamman löytää useimmiten mökiltä. Siellä mamman lempipuuhaa on veneily, torilla kalapihvien syöminen ja myös vähän kaikki pihapuuhat, vaikka se julkisesti väittääkin niitä inhoavansa. 


Tämä sunnuntai on ensimmäinen äitienpäivä kun me ei vietetä sitä yhdessä. Enkä mene mummille. Ne ovat olleet meidän perheen äitienpäiväperinteet. Tämä äitienpäivä on erilainen, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Vuoden päästä aion kokata äidille mitä herkullisinta aamiaista ja sen jälkeen ajetaan yhdessä mummille kylään.


Ihanaa äitienpäivää kaikille! Muistakaa jokainen mammaa, ne ovat ainoita laatuaan! Ja te, keillä niitä on kaksi, you lucky bastards!

23 kommenttia:

  1. Mamma minunkin äitini oli, ruotsinkielen perintöä, vaikka meidän sukupolvemme puhuikin jo kotona suomea. Nyttemmin äitienpäivän perinteisiin kuuluu pyöräily äidin haudalle, kevään ensimmäinen pitempi pyöräretki (vajaa 30 km yhteensä) yleensä, kohta "pitääkin" jo lähteä matkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitienpäivässä mielestäni on osittain parasta ne perinteet. Olleellisestihan ne eivät aina jatku samanlaisina elämän edetessä,mutta niistä pitää osata nauttia silloin kun on mahdollisuus. Toivottavasti sää suosii sinua tänään pyörälenkilläsi!

      Poista
  2. Samalta kuulostaa oman äitinikin toiveet reissulta ja yhdessä matkustettujen maiden lukumääräkin taitaa olla sama! :D Myös itselläni tämä vuosi on sellainen, etten äitienpäivänä ole äippäni luona, saati edes samassa maassa! En tosin jokaisena muunakaan vuonna ole hänen luonaan ollut, sillä asutaan eri puolilla Suomea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin kyllä kirpaisee pahasti tänään tämä 1200km välimatka, vaikka muutoin skypet ja muut pienentävät sitä henkisesti aikalailla :) Itse en ole koskaan asunut fyysisesti aiemmin ennen tänne Itävaltaan muuttoa 100km kauampana äidistä joten juhlapäiviä on päästy viettämään yhdessä tähän mennessä. Äidit on parasta matkaseuraa, ne ei turhia ressaile ;)

      Poista
  3. Ihana postaus, täällä Norjassa ei äitienpäivää tänään vietetä joten en koko päivää edes itse meinannut muistaa...! Meillä ei ole koskaan ollut varsinaisia äitienpäiväperinteitä ja vaikka nyt olen äiti itsekin, äitienpäivä unohtuu aina koska emme ole oikein päässeet selvyyteen siitä koska sitä juhlitaan. Norjan äitienpäivän mukaan, vai Suomen vai Englannin. Ja mitäs sitten jos ollaan äitienpäivänä reissussa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Nythän sulla on loistomahdollisuus vaatia juhlintaa jokaiselle kolmen maan päivällä, sillä kuka nyt vastustaisi mansikkakakkua ja kukkakimppua? ;)

      Poista
  4. Kivoja juttuja äidin kanssa :). Juttelin tuossa italialaisen ystäväni, joka on äiti ja tietysti myös tytär, kanssa äitienpäivästä ja hän sanoi, ettei tykkää yhtään äitienpäivästä, koska se on kaupallinen, tuontitavaraa ja mitä vielä. Ehkä Italiassa juhlitaan äitienpäivää erilailla, mutta minusta tämä on yksi vuoden mukavimmista ja herttaisimmista juhlapäivistä. Minä sain lapsilta omatekoisia kortteja, lettuja ja kaikenlaista kotikutoista (ja mieheltä hemmottelulahjakortin, mutta se on eri asia :)) ja oikeasti ne lahjat toivat ihan tipan linssiin. Ei todellakaan kaupallista meininkiä, ainakaan meillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi samaa mieltä, en myöskään itse koe äitienpäivää kaupalliseksi juhlapäiväksi. Meillä äitienpäivää on myös juhlittu kukkakimpuin ja koko perheen voimin päivällisellä. Kukat voi olla kaupasta tai niityltä, sillä ei ole väliä :) Ja muksuna tosiaan pykättiin itse kortteja ja askerreltiin servettitelineitä lahjaksi. Tuo "kotikutoinen" kuvaa asiaa niin hyvin! Tärkeintä itselle on vaan rauhoittui hetkeksi olemaan yhdessä. Eikä haittaa vaikka mekin mamman muruset ollaan jo reippaasti kahdenkympin yli kaikki; silti voi aina yhden päivän äitin helmoissa ja sohvalla nuhjata :)

      Poista
  5. Oi olipa tää ihana postaus! Ihana että olet päässyt reissaamaan äitisi kanssa. Upeita muistoja. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin ne kyllä on :) Mun ja mamman ekasta yhteisestä aikuisten reissusta tulee kohta 8 vuotta, aika jännää!

      Poista
  6. Ihana postaus <3 Ihania muistoja äidin kanssa.

    VastaaPoista
  7. Voi tää oli kiva!<3 Ja hei jos me nyt puhutaan samoista kalapihveistä... Ne on parhaita! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Meri! :) Ja mä tosiaan luulen että samoista kalapihveistä puhutaan. Ne ja kylmä bisse/siideri. Menee aamupalasta lauantaisin aivan täysin :D

      Poista
  8. Ihana postaus! Ja kiitos tuosta Matterhonista. Nyt tekee ihan älyttömästi mieli Tobleronea! Valkoista sellaista mieluiten. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhihhhii, eipä kestä ;) Se valkoinen on kyllä herkullista!

      Poista
  9. Ihana mamma sulla! :) Myös täällä Tanskassa oli äitienpäivä eilen (isänpäivä on eri aikaan kuin Suomessa), mutta poikaystävän perheessä ei ole ollut tapana juhlistaa sitä mitenkään. Olisi ollut kiva käydä vaikka äitienpäivänlounaalla hänen äidin kanssa kun oman äippä on liian kaukana, mutta ei mun idea saanut poikaystävältä oikein kannatusta. Höh :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh! Ens vuonna yllätät ne ja järkkäät niille äitienpäiväbrunssin! Saat Vuoden Miniä-palkinnon :D

      Poista
  10. Mä arvostan sun äitiä erityisesti tuon "lomalla tarvitaan aurinkoa ja halpaa bisseä" perusteella! ;D Ihana postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari :) Ne ei oo yhtään huonommat matkustuskriteerit, jää paljon vaihtoehtoja :D

      Poista
  11. Tosi hauska postaus ja mahtava mamma sulla! :)

    VastaaPoista
  12. Aww, olipas ihana postaus :) Sulla on kyllä oikein loistoäiti kun reppureissuja ehdottelee :D

    VastaaPoista

The stage is yours!